KYC-friktion ja verifioinnin haasteet: Pohjoismainen sääntely ulkomaisten kasinoiden torjunnassa

Pohjoismaiden rahapelisääntely kiristyy jatkuvasti, mutta samalla lisääntyvä KYC- eli asiakkaan tuntemismenettely aiheuttaa kitkaa laillisille pelaajille. Analyysissä tarkastellaan, miksi kotimaiset ja ulkomaiset lisensoidut toimijat joutuvat toistuvasti todistamaan henkilöllisyytensä ja miten Ruotsi, Suomi ja Norja sääntelevät tätä digitaalisen pelaamisen arkea.

Mikä on KYC-friktio ja miksi se on keskeinen ongelma Pohjoismaissa?

KYC-friktio tarkoittaa tilannetta, jossa verifiointiprosessi – esimerkiksi henkilötodistuksen kuvaaminen, osoitteen todistaminen tai maksutavan vahvistus – viivästyttää tai estää pelaajan pääsyn pelitililleen. Pohjoismaissa tämä ilmiö on yleistynyt, koska sääntelyviranomaiset vaativat operaattoreilta yhä tiukempia toimenpiteitä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseksi. Samalla ulkomaiset, Pohjoismaista lisenssiä vailla olevat kasinot pyrkivät kiertämään sääntelyä.

Ruotsin Spelinspektionen on 2019 voimaan tulleen lisenssijärjestelmän myötä edellyttänyt kaikilta lisensoiduilta toimijoilta reaaliaikaista KYC-tarkistusta ennen kuin pelaaja voi tehdä talletuksen tai kotiutuksen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pelaajan on toimitettava esimerkiksi passi ja sähkölasku ennen ensimmäistä kotiutusta – prosessi, joka voi kestää minuuteista päiviin. Vaikka sääntely suojaa kuluttajia, se lisää kitkaa erityisesti niille pelaajille, jotka pelaavat harvoin tai vaihtavat palveluntarjoajaa usein.

EU:n neljäs ja viides rahanpesudirektiivi (2015/849, 2018/843) asettavat jäsenvaltioille vähimmäisvaatimukset, mutta Pohjoismaat ovat toteuttaneet niitä kansallisesti jopa tiukemmin. Esimerkiksi Suomessa Finanssivalvonta on korostanut, että peliyhtiöiden on tunnettava asiakkaansa riskiperusteisesti, mikä tarkoittaa usein tehostettua tarkistusta korkean riskin maista tuleville pelaajille.

Ruotsin Spelinspektionenin toimet ja lisenssijärjestelmä

Ruotsin malli on Pohjoismaista tiukin. Spelinspektionen valvoo kaikkia pelilisenssejä ja voi määrätä seuraamuksia, jos KYC-prosesseissa havaitaan puutteita. Vuonna 2023 viranomainen antoi 12 hallinnollista sanktiota, joista osa liittyi juuri verifioinnin viivästymisiin tai laiminlyönteihin. Pelaajien kannalta tämä tarkoittaa, että jopa pienten summien kotiutus voi vaatia useita vaiheita.

Ulkomaiset, lisensoimattomat toimijat eivät kuulu Spelinspektionenin valvonnan piiriin, mutta Ruotsi on pyrkinyt estämään niiden toimintaa estämällä maksuliikenteen. Finanssivalvonta ja Riksbanken ovat yhdessä vaatineet pankkeja estämään talletukset lisensoimattomille tileille. Samalla lailliset operaattorit joutuvat noudattamaan tarkkaa KYC:tä, mikä vähentää kitkaa mutta lisää byrokratiaa.

Taulukossa on esimerkkejä Spelinspektionenin toimenpiteistä vuosina 2021–2024:

Miten Suomi ja Norja sääntelevät ulkomaisia toimijoita?

Suomessa rahapelaamista hallinnoi edelleen valtion monopoli Veikkaus, mutta ulkomaiset nettikasinot ovat kieltolain ulkopuolella. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa suomalaiset pelaavat usein ulkomaisten lisenssien alla olevilla sivustoilla, esimerkiksi Maltan peliviranomaisen MGA valvomilla alustoilla. KYC-friktio syntyy, koska sama pelaaja saattaa joutua verifioimaan itsensä monta kertaa eri sivustoilla – Veikkauksella, ulkomaisilla kasinoilla ja mahdollisesti pankkien päässä.

Norja on valinnut toisen tien: se on säilyttänyt valtion monopolin Norsk Tipping ja Norsk Rikstoto, ja viranomaiset (Lotteritilsynet) ovat aktiivisesti estäneet ulkomaisia maksupalveluita. Tämä on vähentänyt ulkomaisten toimijoiden määrää, mutta samalla KYC-prosessit Norsk Tippingin järjestelmässä ovat yksinkertaisempia, koska pelaajat tunnistetaan suoraan pankkitunnuksilla (BankID).

EU:n komissio on useaan otteeseen huomauttanut Suomea monopolijärjestelmän yhteensopivuudesta sisämarkkinalainsäädännön kanssa. Vuoden 2023 lausunnossaan komissio totesi, että Suomen on varmistettava, ettei sääntely syrji rajat ylittäviä palveluntarjoajia. KYC-friktio on yksi seuraus tästä epäselvästä oikeudellisesta tilasta – pelaajat joutuvat itse arvioimaan, kenen tietoja luovuttavat.

Kansainvälinen vertailu: EU ja Maltan sääntely

Maltan peliviranomainen (MGA) on suosittu lisenssinantaja monille Pohjoismaissa toimiville ulkomaisille kasinoille. MGA:n KYC-vaatimukset ovat EU-direktiivien mukaiset, mutta ne eivät ole yhtä tiukat kuin Ruotsissa. Esimerkiksi MGA sallii, että pelaaja voi aloittaa pelaamisen ilman täyttä verifiointia, kunhan se tehdään ennen kotiutusta. Tämä vähentää kitkaa mutta lisää riskiä rahanpesulle.

Euroopan pankkiviranomainen (EBA) on puolestaan antanut ohjeita (EBA/GL/2021/02) siitä, miten pankkien on toteutettava KYC maksuliikenteessä. Nämä ohjeet vaikuttavat suoraan peliyhtiöihin, koska maksujen käsittelyyn tarvitaan pankkien hyväksyntä. Käytännössä pelaajan pankki saattaa vaatia lisätietoja ennen kuin hyväksyy talletuksen ulkomaiselle pelitilille – tämä on toinen kitkan lähde.

Vertailu osoittaa, että Pohjoismaiden tiukka linja eroaa muusta EU:sta. Esimerkiksi Tanska ja Saksa ovat ottaneet käyttöön niin sanotun “risk-based approach” -mallin, jossa KYC-tarkistukset kohdennetaan vain korkean riskin tileille. Pohjoismaat sen sijaan soveltavat usein “default enhanced due diligence” -periaatetta, mikä koskee kaikkia pelaajia. Tämä on tehokasta mutta aiheuttaa kitkaa.

Tulevaisuuden näkymät: tiukempi sääntely vai teknologiaratkaisut?

Pohjoismaissa suuntaus on kohti automaattista verifiointia. Ruotsi on testannut BankID-pohjaista ratkaisua, jossa pelaajan henkilöllisyys varmistetaan pankkitunnuksilla ilman manuaalista dokumenttien lähettämistä. Suomen hallitus on esittänyt vuoden 2024 esityksessään, että Veikkauksen rinnalle voitaisiin tuoda lisenssijärjestelmä, mikä todennäköisesti yhdenmukaistaisi KYC-käytäntöjä. Tarkempi, lähteisiin perustuva katsaus löytyy täältä: praktiska genomgångar (utländskacasino.se).

Teknologian kehitys, kuten biometrinen tunnistus ja lohkoketjut, voivat vähentää kitkaa tulevaisuudessa. Esimerkiksi eIDAS-asetus (EU 910/2014) mahdollistaa rajat ylittävän sähköisen tunnistamisen, mutta sen käyttö rahap