Kun susien kiintiömetsästys alkoi tammikuun ensimmäinen päivä, Suomen metsästäjät asettuivat tavanomaisten saalistajien rinnalle osana uutta lakisääteistä järjestelmää. Kahden kuukauden aikana 16 kiintiöaluetta sai jakaa keskenään sadan suden kiintiön, ja lopullinen saalis vahvistui 81 sutta. Miten metsästys eteni, ja mitä se kertoo susikannan tilasta?

Kiintiömäärä: 100 sutta · Kiintiöalueet: 16 aluetta · Lopullinen saalis: 81 sutta · Metsästysaika: 1.1.–10.2.2026 · DNA-täsmennys: 4 koirasutta pois

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
2Mikä on epäselvää
  • Tarkka kaadettujen määrä reaaliajassa
  • Susipopulaation lopullinen arvio (maaliskuu 2026)
  • Alueelliset erot kiintiön täyttymisessä
3Aikajanasignaali
  • 1.8.2025 – MMM:n asetus lausuntokierrokselle
  • 22.1.2026 – DNA-analyysit täsmensivät saaliin
  • 10.2.2026 – Metsästys päättyi
4Mitä seuraavaksi
  • Kesäkuun loppu 2026: susikannan arvio julkaistaan
  • Alueellisten tulosten dokumentointi jatkuu
  • Kiintiöalueiden tilanne päivitetty riista.fi:ssä

Alla oleva taulukko kokoaa keskeiset luvut ja päivämäärät yhteen paikkaan helpoksi vertailuksi.

Tieto Arvo
Lainsäädäntö hyväksytty 2025, voimaan 1.1.2026
Kokonaiskiintiö 100 sutta
Kiintiöalueita 16
Metsästysaika 1.1.–10.2.2026
Lopullinen saalis 81 sutta (4 koirasutta poistettu)
Susikannan viitearvo 273 sutta
Marraskuun 2025 kanta-arvio 476–669 sutta

Montako sutta on ammuttu vuonna 2026?

Kahdeksan päivää kiintiömetsästyksen alkamisen jälkeen, 8.1.2026 mennessä, saaliiksi oli kertynyt jo 75 sutta: 43 urosta ja 32 naarasta. Jäljellä oli 25 sutta alkuperäisestä sadan suden kiintiöstä. Tilanne vaihteli alueittain: Rekikosken kiintiöalueella kaadettiin 6 sutta ja metsästys päättyi alueella jo 8.1.2026 kiintiön täyttyessä. Eurajoki, Humppila, Kustavi ja useita muita alueita saavuttivat omat kiintiönsä jo alkuvaiheessa.

Lopullinen saalis vahvistui vasta DNA-analyysien jälkeen. Alun perin ilmoitettiin 82 sutta 15 alueella, mutta geneettinen tutkimus osoitti 85 eläimestä 81 oli sutta ja 4 koirasutta. Luonnonvarakeskus analysoi 66 saalisnäytettä, joista 62 onnistui. Kolme epäonnistunutta näytettä tuli Kaakkois-Suomesta.

Toimituksen huomautus

Peurainnevan kiintiöalue ei näy seurannassa, koska alueen ainoa saalis tunnistettiin koirasudeksi. Alueen kiintiöön (6 sutta) ei siis kirjattu yhtään sutta.

Saalisseuranta kiintiöalueilla

Kiintiötilannetta voi seurata reaaliajassa Riistakeskuksen kiintiölaskurin kautta. Aura-Paimion alue keräsi täyden kiintiön 13 sutta, kun taas Kaakkois-Suomi täytti vain puolet (5/10) ja Kaskinen-Närpiö jäi kolmeen (3/8). Tohmajärvi-Kiteellä tulos oli 3/4 ja Vuosangalla 6/6.

“Suden kiintiöpyynti on päättynyt. Saalista saatiin 15 kiintiöalueella yhteensä 82 sutta.”

— Suomen Riistakeskus, Riistakeskuksen tiedote

Päivitys dna-analyysien jälkeen

22.1.2026 mennessä kolme koirasutta oli jo tunnistettu ja poistettu saalisseurannasta. Myöhempi analyysi löysi neljännen koirasusin. DNA-näytteiden perusteella lopullinen saalis vahvistui 81 sutta, ja metsästys päättyi virallisesti 10.2.2026 mennessä.

Mitä tämä tarkoittaa: Kiintiölaskuri toimii reaaliaikaisesti, mutta lopullinen saalis vahvistuu vasta viikkoja myöhemmin DNA-tulosten valmistuttua. Hakiessaan tietoa kannattaa tarkistaa sekä alueellinen täydennyslista että DNA-täsmennetty kokonaissaldo.

Yhteenveto: Suden kiintiömetsästys tuotti Suomessa lopulta 81 sutta 15 alueella. Kiintiö jäi täyttämättä kahdella alueella, ja DNA-analyysit poistivat neljä koirasutta alkuperäisestä luvusta. Tulos osoittaa, miten geneettinen vahvistus muuttaa havaintoja viikkoja tapahtuman jälkeen.

Milloin susia saa metsästää?

Suden rauhoitusaika kestää Suomessa 11.2.–30.11. välisen ajan. Tämän ulkopuolella susia voidaan metsästää lakiin perustuvalla kiintiöllä. Kiintiömetsästyskausi on sijoitettu vuodenvaihteen ympärille, jolloin sudet ovat liikkeellä ja jälkiä on helpompi seurata hangelta.

Miksi juuri talvi?

Suden rauhoituskausi alkaa helmikuun puolivälissä, koska tuolloin alkaa susien pentuaika. Metsästyskausi sulkeutuu ennen rauhoituksen alkua: 10.2.2026 on viimeinen päivä, jolloin kiintiömetsästystä voi harjoittaa. Ajankohta ei ole sattumaa vaan lainsäädännön tarkka aikataulu.

Kiintiömetsästyksen ajankohta

Kiintiömetsästys alkoi 1.1.2026 ja päättyi viimeistään 10.2.2026. Ajankohta valittiin siten, että sudet ovat aktiivisia ja jälkihavaitseminen on helppoa. Metsästäjien on ilmoitettava saalis välittömästi Oma riista -palveluun, ja kiintiötilannetta voi seurata osoitteessa kiintio.riista.fi. Metsästysoikeus on tyypillisesti vuokrattu paikallisille metsästysseuroille.

Metsästysaika päättyy ensi viikolla

Hallituksen tavoite oli saada kiintiömetsästys alkamaan 1.1. ja päättymään 10.2.2026. Maa- ja metsätalousministeriö lähetti alueelliset kiintiöt lausuntokierrokselle 1.8.2025, ja lausunnot annettiin viimeistään 18.12.2025. Asetus astui voimaan 1.1.2026.

“Kiintiö on laskettu siten, että riski susikannan laskulle alle suotuisan suojelutason viitearvon on erittäin pieni.”

— Riistakeskuksen koulutusmateriaali, PDF-asiakirja

Mitä tämä tarkoittaa: Kiintiömetsästys kestää enintään 41 päivää. Jos kiintiöalueen kiintiö täyttyy aikaisemmin, metsästys lopetetaan alueella välittömästi. Muut alueet, joilla kiintiötä on jäljellä, jatkavat toimintaansa.

Yhteenveto: Kiintiömetsästys on mahdollista tammikuun alusta helmikuun 10. päivään asti. Ajankohta on sidottu suden lisääntymiskierron ulkopuoliseen aikaan, ja lainsäädäntö asettaa tarkan aikataulun molemmille päivämäärille.

Paljonko susia saa metsästää?

Suden kiintiömetsästys kattaa yhteensä 100 sutta, jotka jakautuvat 16 kiintiöalueelle. Jokaiselle alueelle on määritetty oma kiintiönsä alueellisen susikannan arvion perusteella. Suomen Riistakeskus vastaa kiintiöalueiden hallinnoinnista ja seurannasta.

Yhteensä sallittu kiintiö

Kokonaiskiintiö on 100 sutta. Tämä määrä on laskettu siten, että riski kannan laskulle alle suotuisan suojelutason viitearvon (273 sutta) on erittäin pieni. Marraskuussa 2025 susikannan kanta-arvio oli 476–669 sutta 90 prosentin todennäköisyysvälillä. Kiintiö edustaa noin 15 prosenttia arvioidusta kannasta.

Kiintiöalueiden jako

Alueellinen jako vaihtelee merkittävästi. Aura-Paimio sai suurimman kiintiön (13 sutta), kun taas jotkut alueet saivat vain muutaman luvan. Kaakkois-Suomen kiintiö oli 10 sutta, mutta alue täytti vain puolet siitä (5/10). Kaskinen-Närpiöllä tulos oli 3/8. Kiintiötä ei voi siirtää alueelta toiselle; jokainen alue metsästää oman lupansa puitteissa.

Mitä tämä tarkoittaa: Kiintiö jakautuu epätasaisesti, ja joillakin alueilla täyttymisaste jäi alle puolen. Hakiessaan tietoa kannattaa tarkistaa sekä alueellinen täydennyslista että DNA-täsmennetty kokonaissaldo.

Yhteenveto: Kiintiömetsästyksen kokonaiskiintiö on 100 sutta, ja se jakautuu 16 alueelle. Kiintiöalueilla metsästys lopetetaan heti alueen kiintiön täyttyessä. Hakiessaan tietoa kannattaa tarkistaa sekä alueellinen täydennyslista että DNA-täsmennetty kokonaissaldo.

Millä koiralla metsästetään sutta?

Suden kiintiömetsästyksessä käytetään pääasiassa suomenajokoiraa, joka on Suomen yleisin ja tunnetuin ajokoirarotu. Metsästäjien yhdistyksen (Suomen Ajokoirajärjestö) mukaan ajokoiran on oltava käyttökelpoinen ja luonteeltaan sopiva vaativaan susimetsästykseen.

Rotu ei yksin ratkaise

Käyttöpuoli ja ulkomuoto arvioidaan yhdessä. Pelkkä rotu ei takaa kelpoisuutta susimetsästykseen – koiraa arvioidaan sen todellisen suorituskyvyn perusteella. Suomenajokoira on yleisin valinta, mutta myös muut pohjoismaiset ajokoirarodut ovat käytössä.

Suositellut koirarodut

Suomenajokoira on yleisin susimetsästyksessä käytetty rotu. Rotu on sopeutunut Suomen maastoon ja säähän, ja se tunnetaan kestävyydestään ja jälkihaluisuudestaan. Ajokoirajärjestö suosittelee käyttöpuolta arvioitaessa koiran kykyä seurata jälkeä pitkään ja kovissa olosuhteissa.

Ajokoirien käyttö ja ulkomuoto

Ajokoiran on oltava käyttökelpoinen ja ulkomuodoltaan rotumääritelmän mukainen. Käyttöpuoli tarkoittaa koiran todellista kykyä metsästää tehokkaasti – tämä on arvioinnin ydin. Ulkomuotoa tarkastellaan sivutuotteena, joka kertoo rodun perinnöllisestä terveydestä ja rakenteesta. Yhdistelmän arviointi on tärkeää kasvattajille ja metsästäjille.

Mitä tämä tarkoittaa: Koiran valinta susimetsästykseen perustuu ensisijaisesti sen todelliseen suorituskykyyn ja luonteeseen. Pelkkä rotu ei takaa menestystä – koiraa arvioidaan sen kykyjen perusteella. Suomenajokoira on yleisin valinta, mutta myös muut rodut voivat soveltua.

Yhteenveto: Suomenajokoira on suosituin rotu susien metsästyksessä. Koiran valinnassa painotetaan käyttökykyä, ei pelkkää ulkomuotoa. Suomen Ajokoirajärjestö arvioi koiria sekä työkyvyn että rakenteen perusteella.

Saako suden ampua, jos käy koiran kimppuun?

Suomen lain mukaan susi voidaan ampua, jos se hyökkää koiran kimppuun. Tämä ei kuitenkaan ole automaattinen oikeus – tietyt edellytykset täyttyvät, jotta ampuminen on sallittua. Turvallisuus on aina etusijalla metsästystoiminnassa.

Turvaohjeet

Susi tappaa koiraa harvoin ruoakseen – hyökkäykset johtuvat useimmiten reviirin puolustuksesta tai muusta uhkatekijästä. Riistakeskuksen Turvasumutin 2025 -opas suosittelee varautumaan ennakolta ja välttämään tilanteita, joissa koira jää yksin susialueelle.

Turvaohjeet kohtaamisissa

Turvasumutinta suositellaan henkilökohtaiseksi suojaksi, vaikka sen tehoa sudelle ei ole tieteellisesti todistettu. Metsästäjien kannattaa pysyä lähellä koiriaan ja välttää tilanteita, joissa koira menee yksin metsään susialueilla. Suden havaitseminen etukäteen on paras keino välttää konfliktitilanteita.

Suden kohtaaminen koiran kanssa

Jos susi hyökkää koiran kimppuun, ampuminen on sallittua, kun koira on metsästäjän hallussa tai tämän lupavalvonnassa. Hyökkäyksen on oltava käynnissä oleva ja välitön – pelkkä susi koiran lähellä ei oikeuta ampumiseen. Metsästäjän on toimittava välittömästi hyökkäyksen aikana, ei ennakolta.

Mitä tämä tarkoittaa: Suden ampuminen koiran suojelemiseksi on mahdollista, mutta se edellyttää välitöntä ja aktiivista hyökkäystä. Turvasumutinta suositellaan, mutta paras keino on välttää kohtaamisia ennalta.

Yhteenveto: Suden ampuminen on sallittua, jos se hyökkää koiran kimppuun. Edellytyksenä on aktiivinen hyökkäys ja välittömästi tehty toimenpide. Paras keino on varautuminen ja kohtaamisten välttäminen ennakolta.

Aikajana

  • – MMM:n asetus alueellisista kiintiöistä lähetetty lausuntokierrokselle (Maa- ja metsätalousministeriö)
  • – Lausunnot annettu viimeistään
  • – Kiintiömetsästys alkaa (Riistakeskus)
  • – Rekikoski täytti kiintiön (6/6), useita alueita täynnä (Eräverkko)
  • – 3 koirasutta tunnistettu DNA-analyysissä, poistettu seurannasta (Luonnonvarakeskus)
  • – Metsästys päättyy viimeistään
  • – Susikannan arvio maaliskuun tilanteesta julkaistaan (Luonnonvarakeskus)

Yhteenveto ja johtopäätökset

Tämänhetkinen tilanne osoittaa, miten kiintiömetsästys toimii käytännössä: viranomaiset laskevat kiintiöt huolellisesti, jotta riski kannan laskulle alle suotuisan suojelutason on pieni. DNA-analyysit tuovat tarkkuutta saalistietoihin viikkoja tapahtumien jälkeen.

Aiheeseen liittyvää: Garmin Forerunner 165 arvostelu · Garmin Venu 3S vertailu

Viimeaikainen susien määrä Suomessa 2025, noin 430 sutta ja 46 prosentin kasvu, vaikuttaa tämän vuoden metsästyskiintiöön 100 sudella.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on suden kiintiömetsästys 2026?

Suden kiintiömetsästys on lakiin perustuva metsästysmuoto, jossa susia voidaan ampua ennalta määrätyn kiintiön puitteissa. Vuonna 2026 kiintiö on 100 sutta 16 alueella, ja se toteutettiin 1.1.–10.2.2026.

Kuinka monta sutta on kaadettu vuonna 2026?

Lopullinen saalis vahvistui 81 sutta 15 alueella. DNA-analyysit poistivat neljä koirasutta alkuperäisestä 85 eläimen luvusta.

Miten seurata saalista reaaliajassa?

Riistakeskus ylläpitää kiintiölaskuria osoitteessa kiintio.riista.fi. Reaaliaikainen laskuri päivittyy, mutta lopullinen saalis vahvistuu vasta DNA-tulosten jälkeen.

Milloin suden kiintiömetsästys päättyi?

Metsästys päättyi viimeistään 10.2.2026. Jotkut alueet täyttivät kiintiönsä jo aikaisemmin, kuten Rekikoski 8.1.2026.

Miksi osa saaliista osoittautui koirasusiksi?

Luonnonvarakeskus analysoi saalisnäytteitä DNA-menete lmällä. Neljä eläintä 85:stä tunnistettiin koirasusiksi, ei susiksi. Tämä korostaa geneettisen analyysin merkitystä saalistietojen tarkkuudessa.